Yes, he is ready!

Det har varit bråda dagar, hela december månad. Förmiddagarna har gått åt till att plantera och dekorera julblommor, eftermiddagarna har jag spenderat i vår lilla blomkiosk och kvällarna har gått till att böka på hemma.

Skönt att sätta sig ner och skriva en liten julhälsning. Jag älskar berättelsen om Rudolf med Röda mulen. Sången nynnar jag på under dagen...det är inte många dagar kvar till jul...härligt... en riktigt God Jul till dig!

----

Onpa ollut kiireisiä päiviä, koko joulukuu. Aamupäivillä olen istuttanut ja koristellut joulukukkia, iltapäivällä olen ollut kukkakioskilla ja illat olen möyrinyt kotona kaikenlaista. 

Mukavaa istua alas ja kirjoittaa pienen joulutervehdyksen. Rakastan tarinaa Petteri Punakuonosta. ja päivällä hyräilin sitä laulua...ei ole monta päivää jouluun...ihanaa...toivotan oikein Hyvää Joulua sinulle!

----

It has been such a busy december. On middays I´ve been planting and decorating christmas flowers, on afternoons I´ve been in our little flowershop and in evenings I´ve been rooting around at home.

It is so nice to sit down and write a small christmas greeting. I love the story about Rudolph the Red-Nosed Reindeer and I often hum the song... a few days and Christmas is here...wonderful....I wish you a very Merry Christmas!      

Here we go Again

amaryllis and ardisia

Ok då var det dags igen...första amaryllisarna fick vi redan för ett par veckor sedan men nu har de sällskap av julstjärna, ardisia  osv. osv. Ardisia är en personlig favorit, men å andra sidan är jag nog "allätare" vad gäller blommor. Alla, så vackra på sitt sätt.

Som sagt det är dags igen och det betyder att projekten nedanför får vänta. Sätter ogärna dem åt sidan men måste koncentrera mig på arbetet. Men det lär nog ändå bli någon liten teckning, såsom nedan, här och där när jag har tid. Det är som om man skulle smyga in i en egen liten sagovärld.

---

Noniin, nyt se sitten alkaa! Saatiin jo pari viikkoa sitten ensimmäiset amaryllikset ja nyt on jo tullut joulutähdet, ardisia jne jne. Ardisia muuten kuuluu henkilökohtaisiin suosikkeihin. Mutta toisaalta olen kyllä "kaikkiruokainen" mitä tulee kukkiin. Kaikki ovat kauniita omalla tavalla.

Mutta kuten sanoin, nyt se alkaa, ja se tarkoittaa sitä, että projektit toisessa kuvassa joudun laittamaan sivuun vähäksi aikaa. En malttaisi mutta täytyy nyt keskittyä töihin. Jokunen piirustus, kuten alhaalla, taidan silti silloin tällöin piirtää kun ehdin. Se on niin kun hiipisi pois omaan pieneen taikamaailmaan.

-----

projects that been put aside for a while

Ok, here we go again. Couple a weeks ago we got our first amryllises and now we have ardisias, poinsettias etc etc. Ardisia is actually one of my favorite, but then again I am an "omnivore" when it comes to flower. Every flower has it own beauty.

As I said, here we go again, and the projects on the left has been put aside for a while. I really don´t want to, but I have to concentrate on work now.  With likelihood, every now and then, I am going to draw something, like these below, when I have time. It´s like sneaking away to your own magical world.

"Easy for you" and "While waiting for"

32,5cmx40,5cm,acrylic,charcoal on cardboard

Äntligen tid att skriva. Denhär målningen "Jo jo, lätt för dig att säga med en svans" har du kanske redan sett. Satte in den på Flickr och i Fb för ungefär en vecka sedan. Fick inte då till stånd någon text, så den uteblev här, men den hänger med nu. 

När jag på måfå klottrade ner flickan på canvasen hade hon höger fot utsparkad till höger och hennes överkropp lutade mer till vänster. Såg ut som om hon var smått berusad och just höll på att tippa över. Tänkte, att tjaa vad blir det av dethär då. Beslöt, att räta till hennes överkropp lite och drog in hennes höger fot och så plötsligt såg jag henne balansera mellan husen. Först i slutet kom katten fram. Den fräckisen förgyllde hela tavlan.

Den andra målningen " I väntan på" är en pröva sig fram tavla från början till slut. Hur kan jag blanda dehär färgerna? Hur kan jag använda denhär penseln? Kan jag använda palettkniv här? Vad händer om jag sätter in lite varmare grönt här? Rymmer allt från canvasen? Är allt i balans eller? Är färgen kall eller varm? Flyter allt i luften? Tunnare färg?osv osv. 

Mitt i målningen kom jag på att usch nu är vi igen på väg mot kyla och mörker. Är ingen vän av denhär årstiden, känns mest som om jag fryste fast som ett snöblock. Helst skulle jag bara sova i ett par månader framöver.
Men jag beundrar pingvinerna. Varje år trotsar de kylan, väntar och överlever.
---
Vihdoin ja viimein aikaa kirjoittaa. Maalaus ylhäällä "Joo joo, helppo sinun on sanoa kun on häntä" olet  ehkä jo nähnyt. Postasin sen jo noin viikko sitten Flickr:n ja Fb:n. Silloin en saanut aikaisiksi tekstiä, joten maalaus saa tulla mukaan nyt.
Kun ensin nopeasti "sottasin" tytön canvasiin hänen ylävartalonsa oli enemmän kallellaan vasemmalle ja hän potkaisi oikea jalka enemmän ulospäin. Näytti vähän niin kun hän olisi juopunut ja juuri kaatumaisillaan. Ajattelin, että jaa mitäköhän tästä sitten tulee. Päätin hiukan suoristaa hänen ylävartalonsa ja sammalla taivutin oikea jalka sisäänpäin. Ja yhtäkkiä näin hänen tasapainottelevan kerrostalojen välissä. Vasta lopussa kissa tuli esille. Se ryökäle olikin piste i:n päälle!
Toinen maalaus "Odotellessa" on sitten sellainen "kokeillaan nyt tätä" alusta loppuun. Miten voin näitä värejä sekoittaa? Kuinka voin tätä penseliä käyttää? Olisiko palettiveitsi hyvä tässä? Mitä tapahtuu jos lisään vähän lämpimämpi vihreä tähän? Karkaako kaikki canvasilta? Onko tässä tasapainoa? Onko värit kylmiä vai lämpimiä? Kelluuko kaikki? Paksumpi väri? jne.jne
Kesken kaiken huomasin, että tylsää, olemme taas menossa kohti kylmyyttä ja pimeyttä. Tämä vuoden aika ei ole suosikkini, tuntuu lähinnä kun jäähtyisin lumikimpaleeksi. Mieluiten nukkuisin vain, vaikka pari kuukautta eteenpäin.
Mutta ihailen pingviinit, jotka uhmaavat kylmyyttä, odottavat ja jäävät henkiin.
---

40,5cmx32,5cm,acrylic on canvas

Finally I have time to write. You have maybe seen the painting above, "Yea,yea easy for you to say with a tail". I posted it about a week ago on Flickr and on Fb, but I never managed to write a text here. So it get to run along in this post.
When I first hastily drew that girl on the canvas she had her upper body tilted more to the left and her right foot was swinged outward to the right. It looked like she was perhaps a little bit drunk and about to tip over to the left. I thought, okey what am I going to do with that. So, I decided to straighten her up a little bit and pulled in her right leg, and there she was balancing herself between houses. It was not until almost in the end when the cheeky cat came along. And was she not the icing on the cake?!
This other painting "While waiting for" is all about trying out. How can I blend these colors? How can I use this brush? Can I use a spatula here? What happens if I add a little warmer green here? Are they escaping from the canvas? Is everything in balance? Cold colors or warm colors? Is everything floating? More water? etc. etc.
In the middle of everything I  thought, ugh, once again we have all those cold and dusky weeks ahead of us. I am not a friend of this season. I just feel like a icy snowblock. I could gladly sleep for a couple of months forward.
But I do admire those penguins, as they confront the cold, have the patience to wait and survives, year after year.

Tiffany Animals

Ett par dagars besök hos svägerskan och hennes man. Mycket avkopplande. Besökte Kuopio Taidemuseo. En fin utställning sågs med målningar av Helene Schjerfbeck, Maria Wiik, Helena Westermarck och Ada Thilén (link).  Svägerskans dotter med familj slog oss följe och vi spenderade en eftermiddag i deras sällskap. Väl hemma igen, kom vår äldsta son på besök för några dagar. Intensiva dagar men mycket trevliga!

För flere år sedan gjorde jag olika tiffany arbeten. Endel av dem hamnade hos min svägerska och endel hos dottern. Kom ihåg dem igen, när jag såg dem på resan. De var rätt trevliga att göra.

----

Olimme pari päivää vierailulla kälyni ja hänen miehensä luonna. Rentouttavia päiviä. Käytiin Kuopion Taidemuseossa. Hieno näyttely oli koottu Helene Schjerfbeckin, Maria Wiikin, Helena Westermarckin ja Ada Thilénin taideteoksista (linkki). Kälyn tytär perheineen liittyi seuraamme ja vietettiin iltapäivä heidän kanssa. Kun olimme tulleet takaisin kotiin, vanhempi poikamme tuli  käymään muutamaksi päiväksi. Olipa mukavia päiviä!

Vuosia sitten tein erilaisia tiffanytöitä. Osa niistä päättyi kälyn kotiin ja osa hänen tyttärensä kotiin. Muistui mieleen taas, kun näin niitä reissullamme. Niitä oli aika hauska tehdä.

----

We went to visit my sister-in-law and her husband for a couple of days. Nice relaxing days! Visited Kuopio Art Museum, to see an exhibition with paintwork by Helene Schjerfbeck, Maria Wiik, Helena Westermarck  and Ada Thilén.
(I put a link to the finnish page, at least you get a glimpse of their artwork. In the left frame you find the english pages, but they are poor concerning this particular exhibiton link). These four finnish women artists, shared their living and working spaces in 19th and 20th century, during their studies of art, both in homeland and abroad. H. Schjerfbeck is considered the most famous of these women.

The sister-in-law´s daughter and her family joined us and we spent an afternoon with them. At home again our oldest son came to visit us a few days. It has been some intensive days but really wonderful days!

Years ago I made some tiffany work. Some of them ended up in my sister-in-law´s home and some in the daughter´s home. I remembered them again , when I saw them during the trip. They were quite fun to do.

The White Maiden

21 cm x 29,5 cm, acrylic and ink on paper

Barndomsomrarnas spökhistoria ligger som bakgrund till denhär målningen. "Harrbåda-spöket" var namnet vi använde. Historien bakom spökhistorien är tragisk. Versionerna är några till antal. För mig berättades versionen om en ung dam, som druknade, när båten hon seglade med kapsejsade utanför Harrbåda udd, som då ännu var utan en ledfyr. Och efter händelsen kunde man se henne gå längs med uddens stränder och tända eldar, så att ingen annan skall gå samma olyckliga öde till mötes som hon. Någon hade också sett henne rida på en vit häst.

Jag är inte någon vän av spökhistorier, men denhär historien gick inte att undvika i bardomen, i o m att vår sommarstuga låg rätt nära den plats där händelsen ägde rum. Spökhistorien har uppstått antagligen någongång i början av 1900-talet och har alltid mellan varven levt mycket starkt på ytan. Många menar att det var fiskarna i trakten som hittade på spökhistorien, för att få ha sina fiskeredskap och stugor i fred från obehöriga.
Denhär historien låg alltså som bakgrund till målningen. Men nu märker jag, att den ridande damen fascinerar mig, och en helt ny berättelse har börjat gro någonstans i mina tankar. Har ingen aning om den berättelsen någonsin blir en målning men tankarna får jobba på. Så får vi se.
----
Lapsuuskesien kummitustarina on tämän maalauksen taustana. "Harrbådan neidoksi" me sitä aavetta kutsuttiin. Kertomus tarinan takana on traaginen. Versioita on muutamia. Versio joka minulle kerrottiin, kertoo nuoresta neidosta, joka hukkui, kun vene missä hän matkusti haaksirikkoutui, juuri niemen ulkopuolella, joka vielä silloin oli ilman majakkaa. Ja siitä lähtien hänet oli nähty kävelevän niemen rantaviivoja pitkin ja sytyttävän tulia, jotta kukaan muu ei joutuisi kohtamaan sama epäonnen kohtalo, kun hän oli kohdanut. Jotkut oli nähnyt hänen myös ratsastavan valkoisella hevosella.
En ole kummitustarinoiden ystävä mutta tämä tarina en voinut välttää lapsuudessa, koska meillä oli kesämökki aika lähellä paikaa missä kertomus oli tapahtunut. Kummitustarina sai alkuunsa joskus 1900-luvun alussa ja on tasavälein ollut voimakkaana pinnalla. Moni uskoo, että se oli kalastajat jotka keksivät tarinan, jotta ulkopuoliset jättäisivät heidän kalastusvälineet ja mökit rauhaan.
Tämä tarina oli siis tämän maalauksen tausta. Huomaan kuitenkin nyt, että nainen joka ratsataa hevosta kiehtoo minua. Aivan uusi tarina on kehittymässä ajatuksessani. En tiedä tuleeko sieltä koskaan esille maalausta mutta ajatukset saa jäädä taustalle kehittymään, niin katsotaan sitten.
----
The childhood´s summers´ ghoststory is the background to this painting. "The Maiden of Harrbada" we called the ghost back then. The background of the story is tragical. There are some versions. The version told to me was about a young woman, who drowned when the boat, on which she sailed, shipwrecked outside the point of Harrbada. It was before the lighthouse on the point was built. After that the young woman could be seen walking on the shores of the point, building up fires so no one else would meet the same destiny that she had met. Some had also seen her riding a white horse.
I am not a friend of ghoststories but this one was hard to avoid back then, since our summer cottage was quite near the place where the story took place. The story was probably first told in the beginning of 1900s and has every now and then been strongly on the surface. Many think that it was the local fishermen that first told the story, so their fishingtools and their small cottages would be left alone.
That story was the background to this painting, but now I realize that the lady on the horse fascinates me and an entirely new story is growing in my mind. I don´t know if it ever will pop up as a painting from inside my mind. But I leave it there and we´ll see.

Dream and make it come true

sketchbook

 Rött, blått, och okra var de tre färger jag fick använda. Teckningen kom till i somras på  badstranden, tillsammans med sambon och sonen. De valde färgerna och jag ritade.
Det var en gång...så börjar historien. Kauko, Vera och Gustaf hade en dröm. De ville segla de sju haven. Så en vacker dag for de iväg. När de hade seglat alla de sju haven, stannade de i Afrika och startade en strutsfarm. Och de levde lyckliga alla sina dagar.
Jag igen drömmer om Nya Zeeland. Joo, ärligt talat skulle det ju vara intressant, att besöka alla kontinenter i världen. Se naturen, träffa mänskor. Se vad det är vi har gemensamt, se hur kulturen, historien och traditionen har format oss. Men just nu har jag "pippi" på Nya Zeeland.
----
Punainen, sininen ja okra olivat ne kolme väriä, joita sain käyttää. Piirustus syntyi, kesällä, uimarannalla siippani ja poikani kanssa. He valitsivat värit ja minä piirsin.
Olipa kerran...niin alkaa tämä tarina. Kaukolla, Veralla ja Gustafilla oli unelma. He toivoivat joskus purjehtivan seitsemän merta. Eräänä kauniina päivänä, he lähtivät matkaan. Kun he olivat purjehtineet yli seitsemän merta, he pysähtyivät Afrikkaan ja perustivat strutsitarhan. Ja niin he elivät onnellisena elämänsä loppuun asti.
Minä taas uneksin Uudesta-Seelannista. No, jos ihan rehellisia ollaan niin mielellään kävisin jokainen manner läpi. Haluaisin nähdä luontoa ja tavata ihmisiä. Katsoa mitä meillä on yhteistä ja miten kulttuuri, historia ja traditio on muokanut meitä. Mutta juuri nyt Uusi-Seelanti vetää.
----
Red, blue and ocra were the colors I was given. The picture was drawn past summer, on the beach with my spouse and son. They chose the colors and I drew.
Once upon a time...so starts the story. Kauko, Vera and Gustaf had a dream. They dreamt of sailing the seven seas. One beautiful day they took off. When they had sailed the seven seas, they stayed in Africa and established an ostrich farm. And they lived happily ever after.
I, again, am dreaming of New Zealand. Yea, if  I am really honest, it would be nice to visit all continents on earth. See the nature, meet people. See what we have in common, and how the culture, history and tradition has shaped us. But right now New Zealand somehow attract me.

Flowers in Orangered

 Vi fick vår första snö för i höst. En månad tidigare än vanligt. Moder Jord protesterar mot våra ingrepp på henne. Vår äldsta son har avslutat sina studier i universitetet och är nu utbildad lärare. Härligt! Han har redan hösten fylld med vikariat. Mera sådant.

Under de senaste två veckorna, har jag försökt söka ett lugn i målandet. Om jag fick välja skulle jag gärna ta mer tid för målandet. Men just nu är det inte möjligt, just nu är tiden väldigt begränsad. Under året som gått har jag "stulit" rätt mycket tid åt mig för att måla. Men har nu insett, att det inte heller är så lyckat. På något sätt lider processen i målandet av det. "Stulen" tid får mig att rusa framåt, glömmer att lyssna och att pröva mig fram. Så, att måla dessa har tagit längre tid, men det har också gett mig nya insikter i målandet.

----

Syksyn ensimmäinen lumi tuli. Kuukausi aikaisemmin kun tavallista. Äiti Maa protestoi miten kohtelemme häntä. Vanhin poikamme valmistui yliopistosta ja hänellä on nyt opettajan paperit. Aivan ihanaa! Hänellä on jo sijaisuuksia tälle syksylle. Loistavaa, lisää sellaista.

Viimeiset pari viikkoa, olen yrittänyt löytää rauhallisuutta maalaamiseen. Jos saisin valita, ottaisin tällä hetkellä paljon enemmän aikaa maalaamiseen. Tämä ei ole kuitenkaan juuri nyt mahdollista, koska aika on hyvin rajallinen tällä hetkellä. Vuoden aikana olen "varastanut" aika paljon aikaa maalaamiseen. Olen nyt huomanut, ettei se vältämättä olekaan niin hyvä. Maalaamisen prosessi kärsii siitä. "Varastettu" aika saa minut ryntäämään eteenpäin maalaamisessa, en kuuntele, enkä ota aikaa kokeiluun. Joten, näiden maalaamiseen meni paljon enemmän aikaa, mutta se antoi minulle myös uutta ymmärrystä.

----

The first snow for this autumn came. A month earlier than usual. Mother Earth is protesting about our wrongdoings against her. Our oldest son graduated from University and has now a diploma in teaching. Wonderful! He has already some work for this autumn. Yay! More of that. 

The last couple of weeks I´ve been trying to find some rest in my painting. If I could choose, I would take much more time for painting today. But it is not possible for now, and the time for painting is very limited. During the year I have "stolen" quite much time for painting. I have now noticed , that it is not necessarily a good idea. The painting process is suffering from that. "Stolen" time makes me rush forward, without listening and without trying out. So, these pieces took much more time to paint, but it gave me also new understanding about my painting.

( Papaver, Chrysantemum, Calla, Rose. 20,5 cm x 29,5 cm, acrylic on paper)

Something is changing

why are you so restless, my soul

Något håller på att förändras. Först tänkte jag, att, hjälp, källan till skapandet/ målandet håller på att sina. Men det handlar nog om tidsdisponering eller processen i själva målandet eller förhållningssättet till en målning. Vet inte vad. Bläddrar fram en ny sida, så får vi se...

Denhär målningen gjorde jag i våras någongång. Hade i några dagars tid gått med någon vag bild i huvudet. Orden "varför är du så rastlös, min själ" snurrade på i tankarna. Så en dag, när jag kom hem från arbetet, ställde jag mig vid bordet och målade. Kanske det tog en timme och så var det färdigt. Det var tomt i huvudet. Målningen har legat sedan dess. Har fortfarande ingen aning om vad jag skall göra med den, så den får fortsätta vara en rastlös själ.

----

Jotain on muuttumassa. Ensin luulin, että, apua, luovuuden/ maalaamisen lähde on ehtymässä. Mutta, kyse on kyllä ajankäytöstä tai maalaamisen prosessista tai suhtautumisesta maalaukseen. En tiedä. Käännän uuden sivun eteen, niin, katsotaan... 

Tämän maalauksen tein joskus keväällä. Olin muutaman päivän kuljettanut mukanani, jonkun epäselvän kuvan päässäni. Sanat "miksi olet niin levoton, sieluni" ajelehti ajatuksessani. Eräänä päivänä tulin sitten töistä ja asetuin pöydän ääreen ja maalasin. Ehkä se kesti noin tunnin ja sitten se tuntui valmiilta. Pää oli tyhjä. Siitä asti maalaus on sitten odottanut. Enkä tiedä vieläkään mitä sille tekisin, joten se saa jatkaa levottomana sieluna oleminen.

----

Something is changing. At first, I thought it was the well of creativity that was running dry. But no, it has to do with the use of time or the process of painting or the attitude to the paintwork. I don´t know. I am turning up a new blank page, maybe that will help...

This painting was done last spring. I had already, a few days carried with me, in my head, some blurry image. And the words "why are you so restless, my soul", had been sailing around in my thoughts. So, one day after work, I went to my table and started painting. It took about one hour and then it felt completed. The head was empty. After that the paintwork has been waiting. I still don´t know what to do with it, so it has to continue beeing a restless soul.

In the depth of the soul

31,5 cm x 24 cm acrylic and ink on canvas

Vad finns det i själens djupaste vrå? Tomhet? Mörker? Ljus? Ont? Gott? Det sägs att ingen är genom ond, ingen är genom god, att det ständigt pågår en kamp inom oss. Jag vet inte, kanske är det så. Men så tror jag också att om viljan finns, har vi också kapacitet att välja det goda och sätta det på härskartronen.
Påbörjade målningen redan förra vintern (se nedan). Den låg länge i väntan på ett beslut. Visste inte riktigt vad jag skulle göra med den, låta den vara eller fortsätta. I början av sommaren avslutade jag den sist och slutligen, accentuerade vissa färger och tillade tusch. 

----

Mitä löytyy sielun syvimmissä lonkeroissa? Tyhjyys? Pimeys? Valo? Pahuus? Hyvyys? Sitä sanotaan ettei kukaan ole läpeensä  paha, ettei kukaan ole läpeensä hyvä, että sisimmässämme käy jatkuva pahan ja hyvän taistelu. En tiedä, ehkä näin on. Mutta uskon myös että jos ihmisillä vain tahto löytyy, meillä myös on kapasiteettia valita hyvää ja asettaa sitä valtaistuimelle.
Aloitin maalauksen joskus viime talvena (katso alla). Sitten se sai pitkään odottaa päätöstä. En oikein tiennyt, mitä tekisin, antaisinko sen olla tai jatkaisinko. Alkukesästä päätin sitten vielä lisätä hiukan väriä ja linjoja.

----

What do we find in the depth of the soul? Emptiness? Darkness? Light? Wickedness? Goodness? It is said that nobody is completely wicked or completely good, that there is always a battle between bad and good within us. I don´t know, maybe that is true. But then again I believe that, if we just have the will, we also have the capasity to choose the good and put it on the throne to rule.
Last winter I started this painting. After that it lay a while, waiting for a decision. I couldn´t decide whether to leave it be or to continue molding it. At the beginning of the summer I decided to complete it, enhancing some of the colors and adding some ink.

Berries and birthday card

21cm x 13 cm, sketchbook

Förra veckan hade jag möjlighet, att plocka röda vinbär. Nu är vår lilla frys, nästan fylld med blåbär, jordgubbe och röda vinbär. Gott att ha för smoothies, bärkvarg, pannkaka, under mörka vinterdagar. 

 Målningen, the painter, blev ett födelsedagskort för en vän, som studerar konst.

Bär och födelsedagskort, veckan i ett nötskal. :)

----

Viime viikolla, minulla oli mahdollisuus poimia punaisia viinimarjoja. Pikku pakasteemme on lähes täynnä mustikoista, mansikoista ja punaisista viinimarjoista. Ihanaa käyttää niitä smoothieen, marjarahkaan, pannukakkuun,  pimeinä talvipäivinä. 

Maalauksesta, the painter, tuli syntymäpäiväkortti ystävälle, joka opiskelee taidetta. 

Marjoja ja syntymäpäiväkortti, viikko pähkinäkuoressa. :)

----

Last week, I had the opportunity to pick red currants. Our little deep freezer is almost filled with blueberries, strawberries and red currants. Nice to use them in smoothie and berry quark, with oven-pancake on gloomy winter days.

The Painter, the paintwork below, became a birthday card to a friend of ours, who studies art.

Berries and birthday card, the week in a nutshell. :)

14,5 cm x 21 cm acrylic on paper

 

Headache and thank you

41,5 cm x 33 cm acrylics on cardboard

Ett tomt huvud, ingen idé. Vad skall jag måla? Suck. Tog en tuschpenna och skrev ner första ord jag kom att tänka på. Headache. Har ingen aning om varför just det ordet ploppade fram, kanske sinnestillståndet påminde om huvudvärk. Ordet är enkelt att skriva, flyter på. Täckte kartongen med ordet och så var associationsleken igång. Headache ... grönt/blått ... sjösjuk ... kallsvett ... blek ... händerna för huvudet ... virrvarr ... matt ... ligga ... stjärnor och blixtar. Målningen var klar.

Och så till något som inte har med huvudvärk att göra. Tack, ni läsare, som besökt bloggen under året som gått! Tack för de kommentarer jag fått, via webben och personligen. Det känns fint, att någon tittar på och läser inläggen. Allt gott!

----

Tyhjä pää, ei ideoita. Mitä maalaisin? Huokaus. Otin tussikynän ja kirjoitin ensimmäinen sana, joka tuli mieleen. Headache. En tiedä miksi juuri se sana tuli mieleen. Ehkä mielentila muistutti jotenkin päänsäryltä. Sana headache on helppo kirjoittaa, siinä on sujuvuutta. Täytin koko pahvinpalanen sanalla ja niin oli associaatioleikki valmis alkamaan. Headache ... vihreä/sininen ... merisairas... kylmähiki ... kalpea ... kädet ohimoillaan ... sikin sokin ... voimaton ... makaa ... tähtiä ja salamia. Maalaus on valmis.

Ja sitten asiaan, joka ei mitenkään liity päänsärkyyn. Kiitos, teille lukijoille, jotka olette vuoden aikana käyneet lukemassa blogiani. Kiitos kommenteista webissä ja henkilökohtaisesti. Tuntuu hyvälle, että joku katsoo ja lukee postaukset. Kaikkea hyvää!

----

An empty head, no ideas. What to paint? Sigh. I took a marker pen and wrote down the first word that popped up in my mind. Headache. I have no idea, from where that came. Perhaps my state of mind reminded me of a headache. However, the word headache is nice, easy and fluent to write. The hole cardboard was filled with the word and the game of association was on. Headache ... green/blue ... sea sick ... cold sweat ... pale ... holding the head ... higgledy-piggledy ... weak ... lay down ... stars and lightning. The painting was ready.

And now to something that has nothing to do with headache. To you readers, thank you, for visiting my blog this past year. Thank you, for the comments on the web and in person. It feels very nice, knowing someone is looking at and reading the posts. All the best to you! 

The Rain is Coming

37 cm x 29,5 cm, acrylic on cardboard

Några dagar efter morsdagshelgen, i maj, påbörjade jag denhär målningen. Ville få utlopp för den trötthet och lättnad som jag kände efter en tuff arbetsvecka. Var rätt trött på färger just då, så jag använde till en början enbart svart och vitt. Jag klottrade på och rätt snabbt började två gestalter ta form.

Några dagar senare återvände jag till målningen och tyckte då att temat kändes främmande. Var redan på väg att måla över allt, då jag plötsligt kände en viss skyldighet gentemot figurerna i målningen. Skyldighet att måla färdigt deras berättelse. Så jag lade till lite färger och försökte fånga det ögonblick när utmattningen möter lättnaden, när förtvivlet möter hoppet.

-------

Pari päivää äitienpäivä viikonlopun jälkeen, toukokuussa, aloitin tämän taulun maalaamisen. Halusin jotenkin purkaa väsymyksen ja helpotuksen tunteen, jonka kannoin sisälläni kovan työviikon jälkeen. Olin juuri silloin aika väsynyt väreihin, joten käytin värina valkoista ja mustaa. Aika nopeasti siinä piirtäessäni kaksi hahmoa astui esille.

Muutama päivä myöhemmin, kun palasin maalauksen ääreen teema tuntui jo vieraalta. Olin jo maalaamassa kaiken yli kun yhtäkkiä koin velvollisuutta hahmoja kohti. Velvollisuus maalata niiden tarina loppuun. Joten, lisäsin hieman värejä ja yritin vangita sen hetken kun uupumus kohtaa helpotuksen, kun epätoivo kohtaa toivon.

-------

A couple of days after Motherday weekend, in May, I started on this painting. Wanted to somehow untie the exhaustion and the relief I felt after an intense workweek. At that moment I was guite tired on colors, so only black and white were used as colors. Soon two figures came forward.

Some days later, when I returned to the painting, the theme seemed foreign. Ready to paint it over I suddenly felt responsibility towards the figures in the painting. Responsibility to paint their story. So, I added some colors and tryed to capture the moment when exhaustion and relief meet, when despair and hope meet.

Friends, this is fun!

34 cm x 24cm, mixed on paper

Giffe, Fnantti och Tikru kröp fram ur en låda för flere veckor sedan. De flyttade in i vardagsrummet. Är säker på att nattliga äventyr har skett i all hemlighet. Vet inte riktigt ännu om de kommer att flytta vidare till något hem som behöver dem eller om de stannar här. Tiden visar an.

---

Giffe, Fnantti ja Tikru ryömivät esille yhdestä laatikosta viikkoja sitten. Muuttivat olohuoneeseen asumaan. Olen varma, että öisiä seikkailuja on tapahtunut salaisesti. En tiedä vielä muuttavatko he uuteen kotiin, missä niitä tarvitaan, vai jäävätkö he tänne. Aika näyttää.

---

Giffe, Fnantti and Tikru crawled out from a box weeks ago. They moved into the livingroom. I´m pretty sure  they´ve had secret escapades at nights. I don´t know yet, if they are moving on to a home where needed or if they are going to stay here. We´ll see, as time goes by.

Giffe, Fnantti och Tikru

Holiday and back to the reality

21cm x 14cm sketchbook

Vi hade fyra dagar semester. Njöt till max av sol och sandstrand. Badade bastu, åt korv, geocachade, ritade, slöade. Perfekt!

Hemkomsten var desto usligare. Blomkylen i kiosken hade gått sönder under semestern. Nästan alla snittblommor förstörda. Reservdel kommer först imorgon. Påtvingad tre dagar ledigt inte så gott. Men vi passade på och målade kylen. Så någon nytta av det skedda.

Några foton av sandslott nedanför.

 ----

Neljä päivää lomaa. Nautittiin auringosta ja hiekkarannasta. Saunottiin, syötiin makkaraa, geokätkeiltiin, piirrettiin, laiskoteltiin. Täydellistä!

Kotiintulo olikin sitä kauheampi. Kukkakylmiö oli rikkoutunut loman aikana. Melkein kaikki leikkokukat menetetty. Lisäosa tulee vasta huomenna. Pakotettu kolme päivää lomaa ei niin hyvä asia. Mutta maalattiin kylmiö. Joten, jotakin hyötyä rikostakin.

Alhaalla, valokuvia hiekkalinnoista.

----

Four days holiday. We enjoyed the sun and the sandbeach. Had lot of sauna, grillsausages, did geocaching, drawing, idling. Perfect!

Coming home was all the more awful. Our flower stall´s cold storage had broken down. Almost all cutflowers was lost. A new part for the machine was promised not until tomorrow. Three days forced holiday is not good. But we´ve taken the opportunity and has repainted the storage. Something good with the bad.

Yet, some photos of sandcastles from our trip.

Everywhere life is an act of balance

21cm x 14 cm sketchbook

En mindre bra vecka bakom mig. Att sitta har inte varit ett alternativ denhär veckan, med inflammation på  baksidan av låret. Arbetskapaciteten har varit 50%. Mest har jag legat och kurerat mig. Nu på bättringsväg, tack och lov.

En enkel teckning i allafall. Gläder mig, att den är en sådan, där figurerna själva tog sig till ytan från de första krumelurerna jag satt ner på pappret. De är alltid lika överraskande. Jag älskar det. 

Det är  en process som jag gärna vill lära mig själv vila i. Låta målningen i egen takt komma fram, från någonstans. Tålamod................ men också mod att inte fila för mycket. Överallt är livet en balansgång!

----

Takanani, ei niin hyvä viikko. Istuminen ei ole ollut vaihtoehtona tällä viikolla. Tulehdus takareidessä. Työkapasiteetti 50%. Enimmäkseen olen makanut ja ollut toipilaana. Nyt menossa parempaan suntaan. Onneksi.

Yksinkertainen pieni piirustus syntyi kuitenkin. Iloitsen siitä, että se on sellainen, missä hahmot, itse ponnahtivat esiin niistä kuvioista, jotka alussa olin paperille "sotanut". Nämä piirustukset ovat aina yhtä yllättäviä. Rakastan niitä. 

Haluaisin mielelläni oppia olemaan tässä prosessissa. Antaa maalauksen rauhassa tulla esille sieltä jostakin. Kärsivällisyyttä.......................mutta myös rohkeutta olla hiomatta sitä liikaa. Elämä on tasapainottelua!

----

Behind me, a week not so good. Sitting has not been an option this week, with an inflammation at the back of my thigh. Workcapacity has been 50%. Mostly I´ve been lying down and cured myself. Now on the better side, thankfully.

A simple drawing, allthough. I´m glad, it´s one, where the figures themselves came forward to the surface, from the first doodles I had put on the paper. These drawings suprise me always. I love that. 

I´d love to learn to rest in that kind of process. Let the painting itself come forward from somewhere, not force it. Patient.....................but also courage not to grind it too much. Everywhere life is an act of balance!

Really? You´re kidding me?

29,5cm x 21 cm, mixed on paper

På badstranden med sonen, då han plötsligt börjar planera tillverkningen av en solstol, som rör sig i takt med solen.  Vi spinner vidare på tanken och kommer fram till att det bör nog vara en svävande solstol. Praktisk under molniga dagar. Du kan söka dig till punkter där solen skiner. Då vi ser solstolar överallt framför oss, svävande över vattnet, är vi inte riktigt säkra på om det är en bra eller dålig idé. Det blir en teckning av det, i alla fall.

----

Rannalla poikani kanssa, kun hän yhtäkkiä ryhtyy suunnittelemaan aurinkotuolia. Ajatus on kehittää tuoli, joka päivän aikana pyörii ympäri auringon tahdissa. Kehitämme ajatusta eteenpäin ja tulemme siihen tulokseen, että leijuva tuoli olisi paras ratkaisu. Pilvisinä päivinä käytännöllinen. Voit liikkua pisteisiin, missä aurinko paistaa. Kun näemme edessä joka puolella veden yllä leijuvia tuolia, emme ole ihan varmoja onko idea hyvä vai huono. Joka tapauksessa, siitä syntyy tämä piirustus.

----

On the beach with my son, when he suddenly decides to plan a sunchair. He wants a chair, that moves in same pace as the sun during the day. We plan further and come to a conclusion, that a hovering chair would be the best one. Practical for the cloudy days. You can move to the points, where sun is shining. Seeing hovering chairs all over the water, we´re not really sure, if the idea is good or bad. Well, the idea become a drawing, at least.

Four Days Holiday

Fyra dagar semester! Pojkarna tog hand om blomkiosken. Vi njöt av sol, släkt och vänner. Besökte mina barndomstrakter. Alltid lika roligt att höra modersmålet, i o m att jag nog inte hör det alls i vardagen. Vattnet var härligt varmt, så vi simmade massor. Nu hemma igen. Och vardagen fortsätter.

----

 

Neljä päivää lomaa! Pojat hoitivat kukkakioskia. Me nautimme auringosta, sukulaisista ja ystävistä. Lomailimme lapsuuden maisemissani. Aina yhtä kiva kuulla äidinkieltäni, kun en kuulle sitä täällä arjessa. Vesi oli ihanan lämmintä, uitiin paljon. Kotona taas. Ja arki jatkuu.

----

Four days holiday! Our boys took care of the flowershop. We enjoyed the sun, relatives and friends. Visited my childhood landscapes on the west coast. It´s always nice to hear my mother tounge, since I really don´t hear it here, in the middle of our country. We swam a lot, since the water was nicely warm. Now, at home again and the ordinary life is back.

He needed a snail break

29,5cmx21cm paper, mixed

Det har varit ett hulabaloo denhär veckan i staden. Trevligt! Det har varit runoviikko, markkinakatu, musiikkijuhlat, allt på en gång. Gatorna har fyllts med mänskor av alla de slag. Liv och rörelse, även om regnet höll på att förstöra allt i början av veckan.

Idéen till teckningen kom redan tidigare, men märker att den kanske passar in. Behövs kanske en paus i snigelfart efter denna vecka.

----

Yhtä hulabaloota kaupungissa tällä viikolla. Ihanaa! On runoviikko, markkinakatu, musiikkijuhlat, kaikki samaan aikaan. Kadut täyttyvät ihmisistä, laidasta laitaan. Vilinää ja vilskettä, vaikka sade melkein pilasi kaiken alkuviikosta.

Idea piirustukseen sain jo aikaisemmin, mutta huomaan, että se ehkä on ajankohtainen tämän viikon jälkeen. Ehkä tämän viikon jälkeen tarvitsee pienen tauon etana-vauhdilla.

----

It´s been a hoo haa all over the town this week. Nice! It´s  poetry week (festival with poetry, recitation and small-scale theatre), street market (mainstreet closed,with small sell stalls along the street), musicfestival (with artists from finnish pop music), all at the same time. The streets filled with all kind of people. Life and movement, allthough the rain almost ruined everything in the beginning of the week.

The idea for this drawing came earlier, but I realize, that maybe it is now current. Perhaps a small pause in snail speed is right on spot after this week.

A Dance in the Summer Forest

sketchbook 29cmx19cm, mixed

Den fascinerar mig, fortfarande! Sommarens sena kvällssol, som lyser bland trädstammarna. Lågt, med ett gyllene skimmer, nästan så det gör ont i ögonen om du går för nära. Mitt i skimmret dansar en insektsvärm. Den synen, den stunden får mig alltid att stanna upp. Det är något sagolikt med den stunden... en dörr till en förtrollad värld.

----

Se kiehtoo minua, edelleenkin! Kesäilta aurinko, joka paistaa matalana puurunkojen välistä. Kultainen hohto, joka melkein satuttaa silmiä jos astuu liian lähelle. Kesken kaiken tanssii hyönteisparvi. Tämä näkymä ja hetki saa minut aina pysähtymään. Siinä on jotakin tarunhohtoista... ovi taikamaailmaan.

----

I still love it! Late summer evening sun, that shines between wood stems. Low, with a golden shimmer, that almost hurt the eyes if you go too near. In the middle of that, a swarm of insects is dancing. I´ve always loved that view, that moment. It always make me stop. It´s fabulous...a door to a magical world.

Midsommar - Juhannus - Midsummer

sketchbook, 29cm x 19cm, mixed

Midsommaren kom, var och for. Nu är det bara att vänta på jul då?!  ;)  

På midsommaraftonen bjöd vi in , efter arbetet, ett par vänner. Åt , badade bastu, förbättrade världen. Trevligt! Vädret var just och just så varmt, att man kunde stundvis sitta på balkongen.

Traditionellt hade vi en ledig dag på midsommardagen. Promenad runt sjön, njöt av solen.  Gjorde gott!

----

Juhannus tuli, oli ja meni. Ja ei kun joulua odottamaan?!  ;)

Juhannusaattona kutsuttiin, töiden jälkeen, pari ystävää kylään. Syötiin, saunottiin, parannettiin maailmaa. Mukavaa! Sää oli juuri ja juuri niin lämmintä, että pystyi silloin tällöin istumaan pervekkeella. 

Perinteisesti oli vapaa päivä juhannuspäivänä. Kävely lammen ympäri, nautittiin auringosta. Teki hyvää! 

----

Midsummer came, was and went. Now we´re just waiting for christmas then?! ;)

On midsummereve we invited, after work, a couple of our friends over. We ate, had a sauna, made the world a better place. Nice! The wheather was, barly so warm, that we could sit now and then on the balcony. 

Traditionally we had a free day on midsummerday. Took a walk around our small lake, enjoyed the sun. Did us good!

Ros - Ruusu - Rose

Tanken var att skriva ett inlägg under veckoslutet. Men dagarna bara går och så är vi plötsligt redan mitt i följande vecka. Suck!
Två konfirmationer avklarade, sju kvar för denna sommar. Rosor är fortfarande, blomma nr 1, som gåva till konfirmanderna. Detta veckoslut var det Red Naomi med blå färg och glitter som delade mest på åsikterna - vackert eller inte. Det är alltid de glittrade och färgade snittblommorna som för med sig mest diskussion, förskräckelse och förtjusning. Kolla in VipRoses, det är deras special-blommor jag talar om.
Hinner inte riktigt varken måla eller teckna just nu. Försöker klottra något ändå varje dag. Märker, att det är nog rätt viktigt för mig.

---

Oli tarkoitus, että kirjoittaisin blogiin viikonloppuna. Mutta niin ne päivät vain menee ja yht´äkkiä huomaan, että ollaan jo keskellä seuraava viikkoa. Huokaus!
Kaksi konfirmaatiota takana päin, vielä seitsemän edessä päin. Ruusu on edelleenkin, kukka nro 1, rippilapsille. Viikonlopun aikana Red Naomi sinisellä värillä ja hileellä, aiheutti eniten keskustelua - mikä on kaunis ja mikä ei. Aina värjätyt ja hiletyt kukat ovat olleet ne leikkokukat, jotka eniten on aiheuttanut keskustelua, kauhistusta ja ihastusta. Käy VipRosen nettisivuilla, heidän erikois-kukista puhun.
En oikein ehdi maalata tai piirtää mitään tällä hetkellä. Yritän "sotata" paperille jotain kuitenkin joka päivä. Huomaan, että se on aika tärkeätä minulle.

---
My idea was to write in my blog on weekend, but days go by and I find myself already in the middle of following week. Sigh!
Two confirmations (an initiation rite in our state churches, personal affirmation of the baptism) behind us, still seven left for the summer. Roses are still, the flower number one, for the confirmands. This weekend´s issue of discussion was the Red Naomi with blue color and glitter - beautiful or not. It´s always those colored and glittered cutflowers that make opinions, as dreadful or as marvelous. Check out Vip Rose´s website, it´s their special flowers I´m talking about.
I have no time for painting or drawing right now. Still trying to doodle, scribble something everyday. It´s guite important for me, I´ve noticed.

The End or the Beginning

24 cm x 18 cm, acrylic on paper

Genom åren har jag sett en del klädskåp med tomma klädhängare. Ett slut eller en början? Alltid lika slående med tankar och känslor. Ett slut, avsked, sorg, avslutat kapitel, lättnad, tacksamhet, glädje, något nytt, förväntan, hopp, framtid......... tänk allt detta i några tomma klädhängare.

-----

Vuosien varrella olen nähnyt tyhjiä ripustimia erillaisissa vaatekaapeissa. Loppu vai alku? Aina yhtä iskevä ajatuksineen ja tunteineen. Loppu, jäähyväiset, suru, viimeinen sivu, helpotusta, kiitollisuutta, ilo, alku, odotuksia, toivo, tulevaisuus......... ajattele kaikki tämä tyhjissä ripustimissa.

-----

Under the years that passed I´ve seen some wardrobes with empty clotheshangers. An end or a beginning? Always equally striking with thoughts and feelings. An end, parting, sorrow, closed chapter, relief, gratitude, something new, expectation, hope, future.......... imagine, all those things in some empty hangers.

Gaudeamus Igitur

Förra veckan var avslutningarnas vecka. Grundskolorna, yrkeskolan, gymnasierna, yrkeshögskolan hade sina avslutningar. För de flesta var det den vanliga avslutningen inför sommaren men för endel handlade det om avgångsbetyg, dimission, slutförda studier, en milstolpe i livet.

Jag gjorde en snabb men desto roligare resa till barndomsstaden för att gratulera min systersson, som fick sin vita mössa. Härligt! Konstigt, jag tycker det var som igår, när min syster och jag satt och pratade om hans påbörjade skolgång, nu är han såhär långt.  Tiden går.

----

Viime viikko oli päättäjäisten viikko. Peruskouluilla, ammattikoululla, lukioilla, ammattikorkeakoululla oli päättäjäiset. Useimmille päätäjäiset oli joka vuotinen kesää vasten oleva päättäjäinen, mutta joillekin oli kyse päättötodistuksesta, loppututkinnosta, yksi etappi elämässä.

Itse tein nopean, mutta sitäkin mukavamman matkan synnyinkaupunkiini. Kävin onnittelemassa siskonpoikani, joka sai valkoisen lakkinsa. Ihanaa! Ihmeellistä, ihan niinkuin olisimme siskoni kanssa eilen puhuneet hänen poikansa koulunalusta ja nyt hän jo on ylioppilas. Näin se aika vain rientää.

----

Last week was graduation week for our schools. The comprehensive schools (grundskolorna), the vocational school (yrkesskola), the upper secondary schools (gymnasium) and the polytechnic school had their closing ceremony. For most of the pupils/students it was the ordinary closing ceremony for the summer, but for some it was graduation with a diploma or a degree. One milestone in life.

I took a fast, but a nice trip to my native town, to gratulate my sisterson, who got his white student cap (matriculation exam). Wonderful! But odd, it´s like yesterday my sister and I spoke about him starting at the first class in school and now he´s a student. Time goes by.

(The balls in the picture are the insides of our student caps. Different coloring means different areas of Finland.)

Wounded in the Yellow Rosegarden

34cmx22cm, acrylic, color pencil, oil pastel on textile mounted on cardboard

Nu som då frågar någon kund om blommornas språk. Tanken är att han/hon gärna skulle ge blommor som symboliserar just ett speciellt budskap. Det är inte så enkelt. Blomsterspråket var tidigare kanske ett rätt allmänt känt och använt språk, men idag är det inte så längre. Alla känner inte till blomsterspråket. Variationer i tolkningarna har uppkommit, språket är inte längre enhetligt. Till exempel den gula rosen symoliserar för många hat och övergivenhet, medan den, för andra betyder passion och hemlig beundrare. För endel är den gula färgen glädjens färg, för andra en färg i sorg. Så missförstånd kan ske.
Det här med tolkningar och hur vi uppfattar olika budskap runt omkring oss fängslar mig ofta. Hur uppfattar vi ord, allegorer, miner och gester? Hur uppfattar vi symboler, färger, former? Tolkningarna kan vara så olika beroende på vilken din referensram är och vilken min är...det fascinerar mig.

-----

Aina silloin tällöin asiakas kysyy kukkaiskielestä. Hän haluaisi antaa kukkia , joilla on joku selkeä tietty sanoma. Se ei ole niin yksinkertaista. Kukkaiskieli oli aikaisemmin aika yleisesti käytetty, mutta tänään moni ei  tunne kukkaiskieltä lainkaan. Tulkinnat eivät ole enään yksiselitteisiä, vaan niitä voi olla monta. Esimerkiksi keltainen ruusu on joillekin vihan tai hyljetyn kukka, toisille se on intohimon tai salaisen ihailijan kukka. Joillekin keltainen väri on ilon väri, kun toisille se on surun väri. Joten, väärinkäsityksiä voi sattua.
Minua usein kiinostaa miten ihmiset tulkitsee asioita, ympärillä olevat viestit. Miten ymmärrämme sanoja, vertauskuvia, ilmeitä ja  eleitä? Miten ymmärrämme symbooleja, värejä, kuvioita? Tulkinnat voivat olla niin monenlaisia riipuen minkälainen sinun viitekehyksesi on, minkälainen minun on...se kiinostaa minua.

-----

Every now and then some customer asks about the language of flowers. He/She wants to buy flowers with some specific message. It´s not that easy. The language of flowers was earlier, maybe commonly used, but not today. It´s not a language known by everyone. The interpretation is not that unequivocal, but varies. For exemple, a yellow rose is for someone a flower of hate or abandonment, when it´s for someone else a flower of passion or secret lover. The yellow color is for someone joy and for an other one the color of sorrow. Misunderstanding is therefore possible.
Interpretation of life around us fascinates me often. How do we interpret words, allegories, facial expressions, gestures? How do we interpret symbols, colors and shapes? The interpretation varies, on  account of what kind of reference frame you have and what kind I have... that fascinates me.

First dip in the lake for this year

you sure this is the right black hole,29,5cmx37cm acrylic

Aaah, årets första dopp i sjön är avklarad! Kallt var det bara värre. Vi hade möjlighet att ta eftermiddagen ledigt från jobbet och yngsta sonen var hemma, så vi packade ihop badgrejerna och njöt av värmen och det kalla vattnet. Underbart varmt har det varit i tre dagar. Gäller att njuta så länge det varar. Vädret kan ändra snabbt, nu är det 25 + men för fem dagar sedan hade vi 0 grader och marken var vit av snö. Men kanske sommaren ändå börjar här.

Förra veckan var litet av en återhämntningsvecka efter morsdagen , som är blomkioskens längsta och brådaste dag under hela året. Allt gick som tur väl och nu har jag haft möjlighet att hålla i en pensel igen!

Denhär målningen blev klar redan tidigare, ungefär samtidigt som "Not yet but soon". I båda målningarna har jag använt lättspackel i grunden, för att få fram ojämnheter. Tycker om materialet, får väl forska vidare hur spacklet fungerar.

---------

Talviturkki on heitetty! Ja oli niin kylmä, että... Meillä oli mahdollisuus ottaa vapaata työstä tänään iltapäivällä ja nuorempi poikamme oli kotona. Joten kasattiin rantavehkeet yhteen ja lähdimme nauttimaan lämmöstä ja kylmästä vedestä. On ollut ihanan lämmintä kolme päivää. Kannattaa nauttia, koska sää voi vielä vaihdella aika voimakkaasti. Eihän ole kun viisi päivää sitten kun lämpötila oli nollaa ja maa oli lumen peitossa. Mutta ehkä se kesä tästä kuitenkin tulee.

Viime viikko oli vähän niinkuin elpymisviikko äitienpäivän jälkeen, joka on kukkakioskimme pisin ja kiireisin päivä vuodessa. Kaikki meni kuitenkin hyvin ja olen taas saanut tarttua penseliin!

Tämä maalaus valmistui jo aikasemmin, saman aikaan kun "Not yet but soon". Molemmissa olen käyttänyt kevyt tasoite pohjustuksessa, jotta saisin aikaiseksi rosoisuutta. Pidän siitä, pitää tutkia lisää miten se käyttäytyy.

---------

First dip in the lake for this year is done. And the water was freezing cold! We had the opportunity to take the afternoon off work and our youngest son was at home. So we packed our beach gear and went for an afternoon on the beach. We have had three wonderfully warm days now, with + 25 celsius. You have to enjoy them when you can, because the wheather can still change quickly. Only five days ago we had 0 celsius and the ground went white of the snowfall. But perhaps the summer starts now.

Last week was kind of recovery week after mother´s day, which is our flowershops busiest and longest day of the year. But luckily everything went well and I have allowed myself to take a brush in my hand again. Yes!

This painting here I finished earlier, about the same time as "Not yet but soon". I´ve used in both paintings spackling paste to get a rough surface. It´s interesting, have to try it out a little more, I think.

The Life of Florists

Finns det ett liv efter morsdagen? Endel av er har kanske redan sett denhär bilden. Ville ändå sätta in den här i min blogg. Tjaa, jag tror det väsentliga är med i bilden...

-----

Jatkuuko elämä äitienpäivän jälkeen? Osa teistä on ehkä jo nähnyt tämän piirustuksen. Halusin kuitenkin sen mukaan blogiini. Hmm, taitaa olla tärkeimmät jutut mukana kuvassa...

-----

Is there a life after Mother´s Day? Some of you have perhaps already seen this picture. Still, I decided to put  it also here in my blog. Week 17, week 18, week 19... well, I think the essential thing of these weeks is  in the picture...

Such a funny time

Captor of the Nightmares,24cm x 17,5cm, softpastel+gesso on paper

Varje år, just denhär tiden på året minns jag plötsligt mina drömmar på morgonen, vilket jag alltså i vanliga fall inte gör. Variationen på drömmarna är dock inte stor, det är en och samma dröm jag minns. Lite stressrelaterad, tror jag betsämt. Åter och åter igen, försöker jag få lådor av patiorosor, morsdagsrosor och begonior (alltid just dehär blommorna) att rymmas i en cc-vagn. Varje gång misslyckas jag, en låda blir över. Jag lyckas aldrig lösa problemet i drömmen och det är frustrerande. Som tur är det bara en dröm! 

Upplever inte drömmen som en mardröm, men kanske mitt undermedvetna gör det, i o m att målningen fick heta "Captor of the Nightmares". Har inte målat eller tecknat på över en vecka. Ett förbjudet område. Har sagt åt mig själv, att jag bör koncentrera mig på jobbet och morsdagen nu. Och det stämmer nog. Ändå kunde jag inte behärska mig längre, så jag smög fram till bordet och målade, bara lite, lite grann... :)

----

Joka vuosi, juuri tähän aikaan, ennen äitienpäivää, muistan aamulla uniani. Yleensä siis en juuri muista uniani, mutta tosiaan tähän aikaan ilmestyy uni, jonka muistan aina aamuisin. Taitaa olla hiukan stressiaiheinen. Uudelleen ja uudelleen yritän mahduttaa patioruusu-, äitienpäiväruusu- ja begonialaatikoita (aina juuri nämä kukat) cc-rullakkoon. Ja aina epäonnistun, yksi laatikko jää ulkopuolelle. En koskaan ratkaise ongelmaa unessa ja sehän ärsyttää. Mutta onneksi se on vain uni!

En koe unen olevan painajainen, mutta ehkä alitajuntani kokee tämän kuitenkin sellaisena, kun maalauksen nimeksi tuli "Painajaisten Vangitsija". En ole maalanut yli viikkoon. Kielletty alue. Olen sanonut itselleni, että pitää keskittyä työhön ja äitienpäivään tällä hetkellä. Ihan oikein on, mutta en malttanut, vaan hiivin kuitenkin pöydän ääreen ja maalasin, ihan vain hetken ja vähäsen... :)

----

This is such a funny time. I usually rarely remember any of my dreams (unfortunately). But this time of the year, before Mother´s Day, I somehow suddenly recall my dreams and it´s always one and the same dream. Clearly a little bit stressrelated, I think. Again and again, I have those boxes of patio roses, morsdag roses and begonias (always exactly these flowers), that I have to fit in to a cc-trolley. I never get it right, one box is always left over. I never solve the problem in my dream and it´s so frustrating. Fortunately it´s just a dream!

I don´t think of the dream as a nightmare, but perhaps my subconscious sees it like such a one, since I called the painting "Captor of the Nightmares". I haven´t painted or drawn for over a week. It´s fobidden territory. I´ve said to myself, that I have to concentrate on the work and Mother´s Day now. And so it is, but I couldn´t resist, so I sneaked in to my table and painted, just a little, little bit... :)

Happy Easter!

Det handlar mest om sekatörer, saxar och knivar dessa dagar. Inte så mycket om pennor eller penslar. Timmarna runt jobbet är många. Det är påskblommor och vårblommor, samtidigt som förberedelserna inför morsdagen har kört igång. Det gäller att hålla tungan rätt i mun.

Herr och Fru Höna har plockats fram igen. Alltid lika roligt att se dem.

En påskbukett var jag ju nog tvungen att rita. Och med den önskar jag dig en Glad Påsk!

 ------

It´s all about secateurs, scissors and knives these days. Not so much about pencils or brushes. The hours around the jobb are quite many. There are easter flowers, spring flowers, and the preparation before Mother´s Day is on. So it´s a little bit of juggling now.

Mr and Mrs Chicken are here again. It´s always nice to take them out to Easter.

I had to draw an easterbouquet. And with that I wish you a Happy Easter!